Käytännön apua epäselvyyksiin

USEIN KYSYTTYJÄ KYSYMYKSIÄ

PALJONKO OPISKELIJAYRITTÄJÄ SAA TIENATA VUODESSA?

Opiskelijan tulorajoihin vaikuttaa opintotuen tai muiden etuuksien määrä. Lähtökohtaisesti päätoimisella opiskelijalla, joka saa opintotukea, tuloraja määräytyy Kelan esittämän taulukon mukaan Opiskelijan omista tuloista. Oman opiskelijayrityksen kautta saadut ansiotulot eivät poikkea muista palkkatuloista, jos opiskelijaa ei katsota päätoimiseksi yrittäjäksi.

Tietyissä yritysmuodoissa voi olla omat rajansa, kuinka paljon yritys voi tehdä myyntiä joko vuoden tai yrittäjyysohjelman aikana.

Jos et saa opintotukea, tulorajasi määräytyy oman verokortissa ilmoitetun veroprosentin mukaan.

ESIMERKKI: Opiskelija, joka saa opintotukea esimerkiksi 10 kuukauden ajalta vuodessa, pystyy tienaamaan 10 540€ bruttotuloa. Nämä tulot voivat tulla missä vaiheessa tahasa vuotta joko kuukausittain tai pienempinä osuuksina, kunhan kokonaistuloraja ei ylity. Opiskelijayrityksen kautta saatu palkkatulo on samalla tavalla palkkatuloa kuin muustakin työstä saatava tulo.

MIKÄ YRITYSMUOTO SOPII MINULLE PARHAITEN?

Miettiessään oikean yritysmuodon valintaa, opiskelijan kannattaa ensin tutustua erilaisiin tarjolla oleviin vaihtoehtoihin ja niiden vaatimuksiin. On hyvä myös selkeyttää itselleen, millä tasolla on yrittäjyyden suhteen ja kuinka suurella työpanoksella haluaa lähteä liikkeelle. Kaikissa muodoissa on tietynlaisia kriteereitä tai ominaisuuksia, jotka eroittavat ne toisistaan. Näin ollen juuri itselle sopivimman muodon valinnassa kannattaa perehtyä asioihin ennen aloittamista. Myös esimerkiksi aiemmin hankittu yrittäjyyskokemus vaikuttaa yritysmuodon valintaan.

Lähtökohtaisesti kouluissa toteutettavat opinto-ohjelmat ovat turvallisia ja helppoja tapoja kokeilla yrittäjyyttä. Myös 4H-yrittäjyys tarjoaa matalan kynnyksen keinon kokeilla yrittäjämäistä toimintaa. Jokaisen henkilön kohdalla on tapauskohtaista, millä yritysmuodolla kannattaa lähteä toteuttamaan liiketoimintaa. Karkeasti jaettuna yritysmuodot voi kuitenkin esittää seuraavasti:

 

4H-yrittäjyys: Olet 13-28 vuotias nuori, joka haluaa kokeilla yritystoimintaa pienimuotoisesti. Myyntiraja on 7000€ vuodessa. Sopii ensimmäiseksi yritysmuodoksi tai NY-ohjelman jälkeen, mikäli haluaa jatkaa pienimuotoisesti. Sopi niille, jotka haluavat ohjausta yritystoimintaansa.

NY-yrittäjyys (Vuosi Yrittäjänä tai Start Up): Vuosi Yrittäjänä -ohjelmassa olet yläkoulun 9.luokalla tai toisella asteella amiksessa tai lukiossa. Start Up -ohjelmassa olet yliopistossa tai ammattikorkeakoulussa. Ohjelma sopii ensimmäiseksi yritysmuodoksi omien liikeideoiden ja osaamisen kehittämiseen sekä työelämätaitojen vahvistamiseen. NY-ohjelmat ovat myös aina osana opetusta, joten toimintamallit ja tuki on monesti helpommin saatavilla. Myyntiraja 10 000€ lukuvuoden aikana. 

Kevytyrittäjyys: Kevytyrittäjyys eli laskutuspalveluiden kautta suoritettava liiketoiminta sopii esimerkiksi sivutoimisena palveluita myyvälle opiskelijalle. Kevytyrittäjänä et voi useimmiten ostaa yrityksen nimissä tuotteita, mutta voit jälleenmyydä itse valmistamiasi tuotteita. Kevytyrittäjän ei tarvitse huolehtia monista yrityksen tavallisista hallintoasioista kuten kirjanpidosta.

Osuuskuntayrittäjyys: Osuuskunta toimii yritysmuotona parhaiten suuremmalle porukalle. Monissa kouluissa saattaa olla omia osuuskuntia, joihin liittyminen on helppoa, kun yritystoiminta on valmiiksi perustettu ja toiminnassa. Osuuskunta sopii parhaiten esimerkiksi toisen asteen tai korkea-asteen opiskelijoille. Sopii niille, jotka pitävät yhteisöllisyydestä ja ovat kiinnostuneita myös muiden kanssa töiden tekemisestä. Hyvä jatkomuoto esimerkiksi NY-yrittäjyyden tai 4H-yrittäjyyden jälkeen kohti varsinaista yrittäjyyttä. Kun osuuskunnassa on vähintään 7 jäsentä, ovat sen jäsenet sivutoimisia yrittäjiä.

Toiminimi- tai osakeyhtiö: Sopii niille, jotka ovat hankkineet jo aiempaa yrittäjyyskokemusta. Toiminimellä tai osakeyhtiöllä olet jo itse vastuussa yrityksen toiminnasta sekä sen perustaminen saattaa tietyissä määrin vaikuttaa opintoetuuksiisi. Mikäli kuitenkin olet jo todennut liikeideasi toimivaksi ja sinulla on selkeä suunta yrittäjyyttä kohti, on seuraava askel esimerkiksi opintojen loppupuolella toiminimen tai osakeyhtiön perustaminen. Kun osakehtiössä on vähintään 7 osakasta tai osakkeiden omistajuussuhde on alle 33%, ovat sen jäsenet sivutoimisia yrittäjiä.

MITEN OPISKELIJAYRITTÄJÄNÄ SAA PALKKAA?

Yritystoiminnan kautta saatava palkkatulo eli ansiotulo on samalla tavalla palkkatuloa kuin missä tahansa muussa työssä. Esimerkiksi NY-yrityksen kautta saatu voitto maksetaan tulona yrityksen jäsenille, jonka määrän he ilmoittavat omassa veroilmoituksessaan kohdassa Muut ansiotulot. Osuuskunnassa ja osakeyhtiössä maksettu palkka maksetaan ansiotulona normaalin palkkakäytönnön mukaisesti. 

On otettava huomioon, että palkansaajan roolissa työstä tekemään palkkaan vaikuttaa ainoastaan palkan sivukulut, jolloin työnantajasi on maksanut työnantajamaksut. Yrittäjänä toimiessa laskuttamasi summa ei ole siis palkkasummasi, vaan laskutettavien tulojen täytyy kattaa myös työnantajamaksut ja muut sivukulut.

Yritystoiminnan kautta saadussa palkassa sen määrään vaikuttaa esimerkiksi se, onko yritys eläkkeen ja vakuutuksien piirissä. Yrityksellä voi olla tuloa 7645,25 euroon saakka ilman, että se ilmoittautuu eläkevakuutuksen piiriin.

Loppuvuodesta 2017 saakka opiskelijat ovat olleet yleisen asumistuen saajia. Opiskelijan saadut palkkatulot vaikuttavat asumistuen määrään nyt myös kuukausitasolla.

Asumistuesta voit lukea lisää Kelan sivuilta.


Kuinka palkkaa maksetaan opiskelijayrittäjänä?

Käytännöt vaihtelevat ja riippuvat toiminnasta. Mikäli opiskelijayritys käyttää tilitoimistoa, palkkaa nostavat henkilöiden verokortit täytyy toimittaa tilitoimistolle ennen palkanmaksua. Kun opiskelija haluaa nostaa palkkaa, ilmoittaa hän haluamansa bruttosumman (eli kokonaissumma sisältäen sivukulut) tilitoimistolle, jonka perusteella palkanlaskennassa lasketaan nettopalkka, joka on verojen ja muiden maksujen jälkeen tilille tuleva palkan summa. Tämän jälkeen opiskelija maksaa yrityksen tililtä itselleen palkan tai talousasioista päättävä suorittaa maksun, riippuen yrityksen toimintatavoista.

Ota huomioon, että harjoitusyritykset eivät ole verovelvollisia, joten sen kautta ei voida maksaa opiskelijoille verovapaasti päivärahaa, kilometrikorvauksia tai muita kustannuksien korvauksia.

PÄÄTOIMINEN OPISKELIJA JA YRITTÄJYYS

Jotta opiskelija on oikeutettu opintojen aikana opintotukeen, hänen tulee olla päätoiminen opiskelija. Opiskelijayrittäjän kannalta tämä onkin hyvä ottaa huomioon miettiessään varsinaisen yrityksen perustamista. NY-yrityksissä ja muissa yritystoiminnan muodoissa, joissa toiminta on selkeästi sivutoimista, opiskelija pysyy aina päätoimisena. 

Esimerkiksi toiminimeä, osuuskuntaa tai osakeyhtiötä opiskelujen aikana pyörittäessä opiskelijan yritystoiminnan sivutoimisuus tulee ottaa huomioon.


Eri yritysmuotojen sivutoimisuus

Toiminimessä yritystoiminnan sivutoimisuuteen vaikuttaa esimerkiksi se, kuinka paljon aikaa yritystoiminta vie. Toimintaa pitää harjoittaa opintojen ohella selkeästi sivutoimisena, sillä toiminimellä yrittäjä vastaa itse toiminnan kannattavuudesta ja omistajuudesta. Toiminimellä yrittäjänä ollessasi yrityksen saama voitto on automaattisesti opiskelijan omaa verotettavaa tuloa, joten tämän osalta tulee olle tarkkana esimerkiksi tulorajojen suhteen.

Osuuskunnassa jäseniä tulee olla vähintään seitsemän, jotta kenellekään ei tule päätoimisen yrittäjän titteliä. Tällöin jäsenet ovat palkansaajan roolissa. Osuuskunnalle tekemäsi tulos ei ole henkilökohtaista tuloa kuin vasta sitten, kun yrittäjälle maksetaan palkkaa.

Osakeyhtiössä sivutoimisena yrittäjänä toimiminen tapahtuu periaatteessa samalla tavalla kuin osuuskunnassa. Päätoimiseksi yrittäjäksi katsominen tapahtuu opiskelijan omistaman osakemäärän perusteella. Osakeyhtiölle tekemäsi tulos ei ole henkilökohtaista tuloa kuin vasta sitten, kun yrittäjälle maksetaan palkkaa.

TARVITSEEKO MINUN MAKSAA ARVONLISÄVEROA ELI ALVIA?

Ei välttämättä, mikäli toiminta on riittävän pientä. Yrityksen ei tarvitse ilmoittautua ALV-rekisteriin, mikäli liikevaihto jää tilikaudessa alle 10 000 euroon. Mikäli siis tiedät varmasti, että toimintasi liikevaihto ei ylitä tätä summaa, sinun ei tarvitse ilmoittautua rekisteriin tai maksaa alvia. 

Huomioi kuitenkin, että mikäli et ilmoittaudu ALV-rekisteriin alussa ja tilikauden aikana liikevaihtosi ylittää tuon 10 000 euron rajan, joudut maksamaan alvin kaikista tilikauden aikana tekemistäsi myynneistä. 

Kuulostaa hankalalta, mutta tärkeintä on pitää tuo yksi raja mielessä! Epäselvissä tilanteissa tai rajatapauksissa suositellaan aina ALV-rekisteriin liittymistä jo heti alkuun.

Monet harjoitusyritykset kuten NY-yritykset (NY Vuosi Yrittäjänä ja NY Start Up) ja 4H-yritykset eivät ole arvonlisäverovelvollisia, eli yrittäjien ei tarvitse ilmoittautua rekisteriin tai maksaa veroa myynnistään.

ALV-rekisterin kannalta tulee ottaa huomioon, että yritys ei pysty tekemään vähennyksiä esimerkiksi laitehankinnoistaan, mikäli se ei ole arvonlisäverovelvollinen.

Ota huomioon, että harjoitusyritykset eivät ole verovelvollisia, joten sen kautta ei voida maksaa opiskelijoille verovapaasti päivärahaa, kilometrikorvauksia tai muita kustannuksien korvauksia.

 

Huom! Mikäli opiskelijayritys ei ole arvonlisäverovelvollinen eli maksa ALVia, yritys laskuttaa kaikki tekemänsä työt ALV 0% eli ilman veroja.

MITEN TYÖT KANNATTAA HINNOITELLA?

Yleisimmät kysymykset opiskelijayrittäjiltä liittyvät oman työn hinnoitteluun.
On tärkeää osata hinnoitella työnsä oikein, jotta saa ansaitsemansa korvauksen työstä.
Hinnoittelumalleja on monia, mutta yleisimmät niistä ovat tuntihintoihin perustuvat hinnat tai kiinteä projektihinta työlle. 

Tuntihinnoittelussa arvioidaan työlle tuntihinta, jonka täytyy olla yrittäjänä suurempi kuin tuntipalkka työntekijän roolissa, sillä yrittäjän täytyy maksaa työnantajamaksut kuten vakuutukset ja muut sivukulut.
Tuntipalkan kautta työn loppusumma lasketaan kertomalla tuntipalkan suuruus työhön käytetyillä tunneilla. Mikäli opiskelijayrittäjä on arvonlisäverovelvollinen, alvin 24% voi laskea joko suoraan tuntipalkkaan tai lisätä jälkeenpäin kokonaissummaan.

Kiinteässä projektihinnassa työlle määritellään hinta sen arvon mukaan. Hinnoissa kannattaa tutustua alalla käytettyihin hintoihin ja määritellä oma hintansa osaamistasonsa mukaan. Suosittelemme aina käyttämään kiinteää hintaa, mikäli se on mahdollista. Näin ollen asiakas tietää työn kokonaiskustannukset jo etukäteen ja monesti työn loppusumma on suurempi kuin tuntihinnoittelulla.

Opiskelijayrittäjän ei koskaan tarvitse tehdä työtä ilmaiseksi, sillä opiskelijayrittäjänä työn tekeminen on eri asia kuin opiskelijatyönä eli harjoitustyönä tehty työ.

MITÄ VAKUUTUKSIA TARVITSEE OTTAA?

Opiskelijayrityksen tarpeet vakuutuksien osalta riippuvat yrityksen toiminnan laajuudesta ja alasta, jolla yritys toimii. 

Mikäli opiskelijayritys toimii osana koulun opetusta, kannattaa vakuutuksista kysyä ensin koulun henkilökunnalta. Monissa tapauksissa opetukseen sisältyvä yrittäjyystoiminta kuuluu koulun omien vakuutuksien alaisuuteen.

NY Vuosi Yrittäjänä -ohjelmassa kaikille rekisteröityneille yrityksille otetaan vastuuvakuutus, johon kuuluu toiminnan vastuuvakuutus ja tuotevastuuvakuutus, jotka korvaavat ulkopuolisille aiheutettuja henkilö- ja esinevahinkoja.

4H-yrityksille vakuutuksien ottaminen on vapaaehtoista 30 euron vuosihintaan. Osuuskunta-, toiminimi ja osakeyhtiömuotoisissa yrityksissä yritykset ottavat vakuutukset aina itse toiminnalle parhaaksi katsomallaan tavalla. 

Opiskelijayrittäjien täytyy ottaa yrittäjän eläkevakuutus (YEL), mikäli toiminnasta saadaan tuloa vähintään 7 656,26 euroa vuodessa (2018). Mikäli tulot jäävät alle rajan, yritykselle ei ole pakollista ottaa mitään vakuutuksia.

Muita vapaaehtoisia vakuutuksia ovat esimerkiksi vastuuvakuutus, tapaturmavakuutus ja omaisuusvakuutus. Nämä ovat kuitenkin aina tapauskohtaisia, joten opiskelijayrittäjän on suositeltavaa tutustua niiden tarpeellisuuteen itse.

MITEN VOIN TUTUSTUA MUIHIN OPISKELIJAYRITTÄJIIN TAI NUORIIN YRITTÄJIIN?

Opiskelijayrittäjänä toimiessa mieleen saattaa tulla mieleen paljon kysymyksiä, joihin voisi kaivata vastauksia kokeneemmilta yrittäjiltä. 

Omalla alueellaan onkin ehdottoman suositeltavaa lähteä tutustumaan ja kasvattamaan verkostojaan muihin yrittäjiin.

Nuorten Yrittäjien verkostoja toimii ympäri Suomea. Nuoret Yrittäjät ovat Suomen Yrittäjien alaisuudessa toimivia nuorten omia alueverkostoja, jossa eri alojen nuoret yrittäjät pääsevät verkostoitumaan, vaihtamaan ajatuksia ja osallistumaan monipuolisiin tapahtumiin matalalla kynnyksellä ja rennoissa merkeissä.

Tutustu oman alueesi Nuorten Yrittäjien toimintaan tästä

Suurimpaan osaan tapahtumista pääset mukaan, vaikka et olisi Suomen Yrittäjien jäsen. On kuitenkin suositeltavaa liittyä myös Suomen Yrittäjien opiskelijajäseneksi, joka tarjoaa sinulle kattavasti mahtavia etuja, jotka on suunniteltu juuri nuoren yrittäjän tarpeisiin.
Tutustu etuihin tästä.


Ympäri Suomea järjestetään myös jatkuvasti erilaisia opiskelijoille suunnattuja yrittäjyystapahtumia. Näitä ovat esimerkiksi oppilaitosten omat tapahtumat, Nuori Yrittäjyys ry:n Uskalla Yrittää -kilpailut sekä Entrepreneurship Societyjen (korkeakouluopiskelijoille suunnattujen yrittäjyysverkostojen) tapahtumat. Ota selvää, mene paikalle ja tutustu uusiin ihmisiin rohkeasti!

MITKÄ OPISKELIJAYRITTÄJYYDEN MUODOT OVAT OSANA KOULUN OPETUSTA JA MITKÄ EIVÄT?

Opiskelijayrittäjänä voi toimia monella tapaa. Osa toteutustavoista toimii osana koulun opetusta, kuten esimerkiksi Nuori Yrittäjyys ry:n opinto-ohjelmat.

Sinun on mahdollista kuitenkin saada opintopisteitä myös 4H-yrittäjyydestä hakemalla niitä ja osoittamalla osaamisesi yhdistykselle. 

Myös muusta yrittäjyyskokemuksesta ja opiskelijayrittäjänä toimimisesta voi saada hyväksilukuja ja opintopisteitä omiin opintoihinsa. On siis suositeltavaa keskustella opettajien kanssa, mikäli kurssien osaamistavoitteet ja käytännön näytöt täyttyvät tekemisesi kautta.

Osuuskuntamuotoiset yritykset ovat yleistyneet koulun sisäisinä oppimisympäristöinä. Monissa toisen asteen oppilaitoksissa saattaakin olla nykyään oma osuuskunta, joka mahdollistaa yrittäjyystoiminnan ja sen kautta tehtyä työtä voidaan lukea opintoihin. 

Lähtökohtaisesti toiminimi- tai osakeyhtiöyritykset toimivat kuitenkin joko opetuksen tai koulun ulkopuolisina yrityksinä.